Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.-31.12.2018

Yleistä

Finnpilot Pilotage Oy on valtion erityistehtäväyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tuottaa luotsauspalvelua, joka varmistaa merenkulun turvallisuuden ja toimivuuden.

Finnpilotin hallinnointi perustuu osakeyhtiölakiin ja yhtiön toiminnasta säädetään luotsauslaissa ja luotsausasetuksessa. Valtionyhtiöiden hallinnoinnista säädetään laissa valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Konserni

Finnpilot Pilotage Oy ja sen tytäryhtiö Ice Advisors Oy muodostavat konsernin. Konsernirakenteessa ei tilikauden aikana ole tapahtunut muutoksia. Finnpilot Pilotage Oy:n omistusosuus Ice Advisorsista on 60 prosenttia. Tilinpäätökseen ei sisällytetä konsernitilinpäätöstä, koska tytäryhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Osakkeet ja osakkeenomistaja

Suomen valtio omistaa yhtiön koko osakekannan (80 000 osaketta). Yhtiön osakepääoma on 2 miljoonaa euroa.

Luotsaustoiminta

Vuoden 2018 aikana luotsattiin yhteensä 25 616 kertaa ja luotsauksista kertyi 484 959 luotsattua merimailia. Luotsausten kappalemäärä nousi 5,6 % ja luotsattujen merimailien määrä nousi 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Luotsausten kappale- ja mailimäärät lisääntyivät lähes kaikilla luotsausalueilla. Meriliikenteen kuljetusmäärien kasvu lisäsi luotsattavaa alusliikennettä erityisesti Kotkan, Helsingin ja Saaristomeren luotsausalueilla. Myös Saimaan alueen luotsausmäärät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna huolimatta Saimaan kanavan poikkeuksellisen pitkästä kiinniolokaudesta.

Palvelutasotavoitteessa määriteltyjen odotusaikojen puitteissa suoritettiin 99,9 % (2017: 99,9 %) kaikista luotsauksista. Luotsauksen laskennallinen markkinaosuus kaikista aluskäynneistä Suomen rannikon satamissa oli 35,1 % (32,5 %).

Taloudellinen tulos 2018

Tilikauden liikevaihto oli 40,3 miljoonaa euroa (2017: 38,1 milj. euroa). Liikevaihdon lisäys on pääosin seurausta luotsausmäärien kasvusta. Vuonna 2018 luotsauksesta perittäviin maksuihin ja hinnoittelurakenteeseen ei tehty muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.

Finnpilot Pilotage Oy:n koko vuoden liikevoitto oli 3,6 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa) ja tilikauden voitto 3,0 miljoonaa euroa (2,2 milj. euroa). Liikevoiton lisäys on pääosin seurausta liikevaihdon kasvusta. Kulueristä materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut sekä liiketoiminnan muut kulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna.

Polttoaineiden kulutuksen ja hintojen nousu lisäsi materiaalihankintojen kustannusta edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen lisäys on seurausta henkilötyövuosimäärän kasvusta sekä uudessa työehtosopimuksessa sovituista palkankorotuksista. Liiketoiminnan muiden kulujen lisäys johtui mm. matkustuskustannusten kasvusta lisääntyneen liikennemäärän johdosta, kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitokustannusten sekä koulutuskustannusten noususta.

Käyttöomaisuuden poistot alenivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 poistot olivat yhtiön normaalitasoa korkeammat onnettomuudessa tuhoutuneen luotsiveneen kertapoistosta johtuen.

Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2018 oli 26,5 prosenttia (16,7 %). Sijoitetun pääoman tuottoa nosti liikevoiton kasvu sekä oman pääoman palautukset.

Luotsausyhtiölle on asetettu liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän velvoite Saimaan alueen luotsaustoiminnan järjestämiseksi. Saimaalla on käytössä alennettuun yksikköhintaan perustuva maksutaso, joka on 26 % merialueen taksasta. Rannikon luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan luotsausyhtiölle siten, että se on enintään Saimaan alueen alijäämän suuruinen. Vuoden 2018 liikevaihto sisältää 3,5 miljoonaa euroa Saimaan luotsauksen hintatukea (3,4 milj. euroa).

Rahoitus

Yhtiön rahoitustilanne ja maksuvalmius olivat tilikauden päättyessä hyvällä tasolla. Liiketoiminnan rahavirta oli 5,5 miljoonaa euroa (2017: 5,4 milj. euroa). Investointien rahavirta oli -2,2 miljoonaa euroa (-2,0 milj. euroa) ja rahoituksen rahavirta oli -4,7 milj. euroa (-4,5 milj. euroa). Rahavarat tilikauden lopussa olivat 5,2 miljoonaa euroa (6,5 milj. euroa).

Tilikauden päättyessä maksuvalmiutta ja yrityksen rahoitusaseman kehitystä kuvaava tunnusluku quick ratio oli 1,0 (2017: 1,2). Yhtiön omavaraisuusaste oli 66,1 prosenttia (69,4 %) ja nettovelkaantumisaste -40,3 prosenttia (-44,7 %).

TUNNUSLUVUT 31.12.2018 31.12.2017 31.12.2016
Luotsauksia (kpl) 25 616 24 261 23 461
Luotsauksia (merimaileja) 484 959 459 671 439 519
 
Liikevaihto 40 291 850 38 082 748 36 497 012
Liikevoitto 3 649 176 2 633 658 1 517 311
% liikevaihdosta 9,1 % 6,9 % 4,2 %
Tilikauden voitto 2 970 916 2 201 450 930 819
% liikevaihdosta 7,4 % 5,8 % 2,6 %
Oman pääoman tuotto % 21,8 % 13,5 % 8,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto % 26,5 % 16,7 % 9,0 %
Omavaraisuusaste % 66,1 % 69,4 % 70,9 %
Korollinen vieras pääoma 0 0 470 833
Nettovelkaantumisaste -40,3 % -44,7 % -43,4 %
Maksuvalmius (Quick Ratio) 1,0 1,2 1,4
Bruttoinvestoinnit 2 312 404 2 146 924 2 462 044
% liikevaihdosta 5,7 % 5,6 % 6,7 %
 
Henkilöstömäärä keskimäärin henkilötyövuosina 324 315 317
Henkilömäärä kauden lopussa 340 330 327
Palkat ja palkkiot tilikaudella 22 095 344 20 729 453 20 835 723

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty liitetiedoissa.

Investoinnit

Investointeihin käytettiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa, mikä vastaa 5,7 prosenttia toteutuneesta liikevaihdosta (2017: 2,1 milj. euroa, 5,6 %). Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli investointeja koskevia keskeneräisiä hankintoja 0,7 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa).

Finnpilot Pilotage Oy:n vuoden 2018 investointiohjelmaa ei toteutettu aluskaluston osalta suunnitellussa laajuudessa. Toinen luotsivene 2016 -sarjaan kuuluva alus tilattiin joulukuussa ja se valmistuu vuoden 2019 syksyllä. Investointisuunnitelmaa muutettiin vuoden aikana ja investoinnit kohdistettiin olemassa olevan aluskaluston turvallisuusparannuksiin ja elinkaaren pidennyksiin.

Muut tilikauden aikana tehdyt investoinnit koostuivat mm. Utön laiturin ja polttoainevaraston rakentamisesta, kiinteistöjen perusparannuksista, ajoneuvohankinnoista sekä tutkien ja navigointilaitteiden uusimisesta. Vuoden aikana otettiin käyttöön sähköinen luotsintilausjärjestelmä ja aloitettiin kutterinhoitajien sähköisen työajanseurantajärjestelmän kehittäminen.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Finnpilot Pilotage Oy:n tilikauden 2018 voitto oli 2 970 915,99 euroa ja jakokelpoiset varat ovat 10 932 161,74 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa vuodelta 2018 osinkoa 18,75 euroa osakkeelta, yhteensä 1 500 000,00 euroa sekä varojen jakamista omistajalle sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 2 000 000,00 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojen jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön riskienhallinta

Finnpilotin riskienhallinnan tavoitteena on taata yrityksen tavoitteiden saavuttaminen sekä palvelujen turvallisuus ja laatu. Riskienhallinnan avulla pyritään tunnistamaan yhtiön toimintaan liittyvät riskit, arvioimaan niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikutus sekä hallitsemaan niitä tehokkaasti.

Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit sekä toimenpiteet niiden hallitsemiseksi tunnistetaan ja analysoidaan strategiaprosessin yhteydessä. Vuosittain tehtävässä riskikartoituksessa strategisille ja taloudellisille riskeille määritellään hallintakeinot. Merkittävimmät tunnistetut riskit liittyvät luotsauspalvelun hinnoitteluun luotsauskysynnän ja linjaluotsauksen osuuden muuttuessa sekä Saimaan alueen hintatukeen.

Luotsauspalvelun hinnoittelusta päättää yhtiön hallitus luotsauslaissa määriteltyjen periaatteiden ja aikarajojen puitteissa. Luotsauskysynnän muutoksista huolimatta yhtiöllä on velvoite tuottaa luotsauspalvelua kaikilla luotsattavaksi merkityillä väylillä. Talouden suhdanteiden ja kysynnän muuttuessa hinnoittelun vahvistaminen säädetyssä aikataulussa on haastavaa. Yhtiön toiminnan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja ennusteiden kehittämisellä on keskeinen rooli yhtiön taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisessa.

Linjaluotsauksen, eli alusten oman luotsaustoiminnan, osuuden muutos on edelleen merkittävä luotsauspalvelun kysyntään vaikuttava tekijä. Korkealaatuisella palvelulla, maltillisella hinnoittelulla sekä palveluprosessin ja eLuotsauksen kehittämisellä tähdätään asiakaskokemuksen parantamiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle.

Valtio myöntää hintatukea Saimaan alueen luotsaustoiminnan järjestämiseksi. Tuen määrä vahvistetaan valtion talousarviossa vasta yhtiön hinnoittelupäätöksen jälkeen. Tuen merkittävä pienentäminen johtaisi toiminnan muuttumiseen tappiolliseksi kyseiselle vuodelle ja hinnankorotuksiin seuraaville vuosille. Taloudellisen riskin pienentäminen edellyttää valtion rahoittamien toimintojen kustannustehokkuutta ja sidosryhmien pitämistä tietoisina hintatuen muutosten vaikutuksista Saimaan alueen luotsaustoimintaan.

Operatiivisen toiminnan riskien tunnistamista varten yhtiössä on käytössä luotsauksen toimintovirheanalyysi ja yksikkökohtainen työturvallisuusriskiarviointi. Näiden avulla hallitaan turvallisuuskriittisiä toimintoja ja pyritään varmistamaan hyvän ja luotettavan turvallisuustason saavuttaminen yhtiön tuottamissa palveluissa.

Riskiarvioinnin mukaan muita luotsausyhtiön toimintaan liittyviä riskejä ovat mm. henkilöstön työkyvyn aleneminen keski-iän kasvaessa, yhtä tai useampaa työntekijää koskeva vakava onnettomuus, luotsien käytettävyyden heikkeneminen kysynnän vaihdellessa sekä luotsaustoiminnan järjestämisen vaikeutuminen lainsäädännön, viranomaismääräysten tai työtaistelutoimien vuoksi.

Henkilöstö

Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 340 henkilöä (2017: 330). Henkilöstöstä määräaikaisessa työsuhteessa oli 30 työntekijää, mikä vastaa 8,8 prosenttia koko henkilöstöstä (26 työntekijää, 7,9 %). Henkilöstölukumäärät ovat tilikauden lopun lukumääriä. Henkilötyövuosia vuonna 2018 oli 324 (315).

Uusina vakituisina työntekijöinä yhtiön palveluksessa aloitti 29 henkilöä (8 henkilöä), jotka sijoittuivat pääosin operatiiviseen toimintaan. Henkilökunnan määrää vastaavasti pienensi työntekijöiden eläköityminen ja irtisanoutumiset, yhteensä 18 henkilöä (12 henkilöä). Operatiivisessa toiminnassa työskenteli 319 henkilöä, eli 93,8 prosenttia koko henkilöstöstä ja hallinnossa 21 henkilöä (operatiivisessa toiminnassa 311, hallinnossa 19).

Henkilöstöstä miehiä oli 310 henkilöä eli 91,2 prosenttia (299, 90,6 %) ja naisia 30 henkilöä eli 8,8 prosenttia koko henkilöstöstä (31, 9,4 %). Henkilöstön keski-ikä on 50,6 vuotta (51,2 vuotta).

Yhtiön henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkioerä, joka määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti pääosin yhtiön tulosten perusteella, siirretään henkilöstörahastoon. Tulospalkkiojärjestelmän kynnysehdot vahvistaa yhtiön hallitus ja ne ovat voimassa vuoden kerrallaan. Tulospalkkion maksamisen kynnysehtona on, että yhtiö saavuttaa sille asetetut tulos-, turvallisuus- ja palvelutasotavoitteet. Tulostavoitteen toteuma-aste määrää tulospalkkion suuruuden.

Johdon tulospalkkiojärjestelmä noudattaa Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausta ja on voimassa vuoden kerrallaan. Järjestelmän piiriin kuuluvat yksiköiden johtajat sekä toimitusjohtaja. Palkkion maksamisen kynnysehdot ovat yhteneväiset henkilöstön tulospalkkiojärjestelmän kanssa. Yleisten tavoitteiden lisäksi johdon tulospalkkion määrä on riippuvainen mm. luotsausmaksujen kansainvälisestä hintavertailusta, henkilöstötyytyväisyyden kehittymisestä sekä yksikön johtajille asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Tilinpäätöksessä on huomioitu tulospalkkiovaraus 363 tuhatta euroa. Vuodelta 2017 tulospalkkiota maksettiin yhteensä 278 tuhatta euroa.

Neuvottelut luotsaustoimialan työehtosopimuksesta käytiin keväällä 2018. Neuvotteluissa saavutettiin niin kutsutun yleisen linjan mukainen työehtosopimusratkaisu. Neuvotteluissa sovittiin myös eräistä muutoksista työehtosopimuksen sisältöön. Keskeisimmät muutokset liittyivät luotsien ja luotsikutterinhoitajien lepoaikamääräysten kehittämiseen. Lisäksi perustettiin useita työryhmiä muun muassa valmistelemaan luotsikutterinhoitajien työaikaseurantajärjestelmän käyttöönottoa ja luotsinvälittäjien uutta palkkausjärjestelmää.

Luotsaustoimialan työehtosopimus on voimassa tammikuun 2021 loppuun saakka. Viimeinen sopimusvuosi on optiovuosi, joka toteutuu, mikäli Paltan erityisaloja koskevan sopimuksen osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen kolmannen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli kolmannen vuoden palkantarkistusten tasosta ja mallista ei päästä sopimukseen, luotsaustoimialan työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista tammikuussa 2020.

Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain tehtävällä henkilöstötutkimuksella. Työnantajalle annettua kokonaisarvosanaa mitataan asteikolla 1 – 6. Vuoden 2018 tutkimuksessa kokonaisarvosana oli 4,7 (4,7). Vastaajista erittäin tai melko tyytyväisiä työnantajaan oli 94 % (93 %). Tutkimukseen vastasi 74 % koko henkilöstöstä (62 %). Esimiehiä valmennettiin henkilöstötutkimuksen tulosten purkuun. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin henkilöstön kanssa asema- tai aluekokousten yhteydessä. Tulosten käsittelyä jatketaan vuoden 2019 alkupuolella.

Yhtiön strategiassa on linjattu, että yhtiön sisäistä koulutusjärjestelmää kehitetään vahvassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tätä työtä varten syksyllä 2017 perustettu Finnpilot Akatemia -työryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 2018. Työryhmä pohti tulevaisuuden osaamistarpeita toimintaympäristöanalyysin pohjalta. Finnpilot Akatemia -työryhmän työn käytännön toteuttamista hoitaa syksyllä 2018 aloittanut  koulutus- ja turvallisuuspäällikkö.

Loppuvuodesta 2017 käynnistetty Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä uusien esimiesten koulutus jatkui vuonna 2018. Työterveyshuollon kautta järjestettiin kattava tuki henkilöstölle Emäsalon luotsiveneonnettomuuden johdosta. Tukea järjestettiin sekä henkilöstön yhteistilaisuuksissa luotsiasemilla, että tarjoamalla työntekijöille yksilöllistä tukea.

Toiminnan kehittäminen

Merenkulun automatisoituminen ei tapahdu yhtenä suurena muutoksena vaan vaiheittaisena, eri toimintoihin ja alueille laajenevana kehityksenä. Tarvittavia teknologisia ratkaisuja on jo olemassa, mutta niitä ei vielä hyödynnetä merenkulussa tehokkaasti. Kehityksen etenemiseen vaikuttaa myös sääntelyn asettamat rajoitukset sekä uusien teknologioiden ja järjestelmien korkea hinta.

Luotsausyhtiön on valmistauduttava vastaamaan asiakkaiden uusiin tarpeisiin ja oltava edelläkävijä merenkulun kehityksessä. Teknologiakehitys ei yksinään riitä. Yhtiön on varmistettava, että henkilöstö pystyy kehittämään osaamistaan perinteisissä työtehtävissä sekä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuudessa.

Finnpilotin kehitystoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön valmiuksia ja osaamista, kehittää luotsauspalveluiden tuottamiseen käytettäviä työvälineitä, järjestelmiä ja menettelyjä sekä kehittää tulevaisuuden uusia luotsauspalveluja yhdessä autonomisen merenkulun kehittäjäekosysteemin kanssa.

Kehitystoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi jatkettiin oman toiminnan analysointia ja havainnoista oppimista tehtyjen poikkeamien avulla. Vuoden loppuun mennessä saatiin myös valmiiksi määrittelyt uuden poikkeamien käsittelyjärjestelmän hankintaa varten. Myös poikkeamia analysoiva, riskiarviointeja tekevä ja turvallisuussuosituksia antava Safety-ryhmä aloitti toimintansa.

Vuonna 2018 jatkettiin eLuotsaus-konseptin kehitystä ja määriteltiin tarkemmin sen sisältö. eLuotsaus tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla luotsauspalveluprosessin vaiheita digitalisoidaan ja kehitetään turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tärkeimmät kehityskohteet ovat luotsauspalveluihin liittyvän tiedon keruu, tuotanto ja prosessointi. Kehityksen tuloksena voidaan luoda uusia tapoja tarjota luotsauspalvelua ja mahdollistetaan kokonaan uudenlaisten palveluiden tuottaminen.

Käynnissä olevia eLuotsauksen kehityshankkeita ovat etäluotsaus, Pilot Online, AISLab sekä luotsien tilannekuvajärjestelmät ja niiden rikkaampi sisältö. Lisäksi Finnpilot on tiiviisti mukanavuoden 2018 aikana One Sea -ekosysteemin tutkimushankkeena valmistellussa Sea4Value -hankkeessa, jolle haetaan rahoitusta Business Finlandilta alkuvuonna 2019.

Kutterinhoitajien työ- ja lepoaikojen merkintää ja seurantaa helpottavan mobiilisovelluksen ja sen vaatimien toiminnanohjausjärjestelmämuutosten ohjelmointityö aloitettiin huhtikuussa. Työtä edeltävässä selvityksessä kävi ilmi, ettei markkinoilla ollut tarjolla valmista sovellusta, jonka olisi voinut muokata luotsausalan työaikajärjestelmään. Työtekijöiden rooli on korostunut sovelluskehityksessä, jotta ohjelmistosta saadaan helppokäyttöinen ja työhön soveltuva. Sovelluksen koekäyttö aloitettiin marraskuussa 2018 ja se otetaan käyttöön vuoden 2019 alkupuolella.

Yhtiön kiinteistö- ja kalustohallinnan digitaalisia työkaluja kehitettiin edelleen vuoden 2018 aikana siten, että ne vastaavat paremmin toiminnan tarpeita. Kaluston kone- ja paikkatiedot sisältävää IoT-palveluun sisällytettiin kehittyneemmät työkalut, joilla voidaan määrittää ja raportoida optimaalinen veneiden käyttötapa. Myös kiinteistöjen ylläpidon tietojen ja menettelyjen siirtäminen digitaaliseen työtilaan aloitettiin.

Turvallisuus

Työturvallisuus oli vuoden 2018 kehittämistyössä merkittävässä roolissa. Veneiden turvallisuusparannusten määrittely ja toteuttaminen, pelastautumiskoulutuksen kehittäminen, työohjeet ja turvallisuusvarusteiden kokeilut vaativat merkittävää panostusta, sisäistä keskustelua ja ratkaisujen hakemista yhtiön sisällä.

Vuoden lopulla tilatun luotsiveneen turvallisuusominaisuuksiin tehtiin muutoksia, jotka tekevät aluksesta itseoikaisevan. Kaikkiin nopeisiin luotsiveneisiin rakennettiin hätäpoistumistiet ja vastaavat tullaan vuoden 2019 aikana toteuttamaan myös jäissä kulkeviin kuttereihin. Kansityöskentelyn turvallisuutta on parannettu kaiderakenteiden uusimisella. Peruskorjausten yhteydessä käytössä olevien nopeiden luotsiveneiden vakavuutta parannetaan rakenteellisilla muutoksilla.

Henkilöstön pelastautumiskurssin sisältöä kehitettiin yhdessä Meriturvan kanssa. Tarkoitusta varten rakennettiin allashytti, joka mahdollistaa harjoittelun veneen kaatumistilanteen varalle. Henkilökohtaisten turvavarusteiden, kuten kypärän ja putoamissuojien käytön kokeilut aloitettiin vuoden 2018 aikana. Testaamista jatketaan ja tarvittavat hankinnat on tarkoitus saada tehtyä vuoden 2019 alkupuolella.

Luotsiveneen turvallisuuskäsikirjaa täydennettiin vuoden aikana ja työturvallisuusriskiarviot on päivitetty kaikilla luotsausalueilla siten, että onnettomuudessa toteutuneet riskit voidaan rajata. Myös luotsiveneiden käytön säärajoista on laadittu oma työohjeensa. Veneiden käytön säärajojen noudattamista tukevat satamakohtaiset luotsaustoiminnan säärajat.

Turvallisuuden, sisäisen oppimisen ja sitä tukevien järjestelmien kehityksen tueksi Finnpilot perusti uudet digitaalisten palvelujen kehityspäällikön ja koulutus- ja turvallisuuspäällikön tehtävät. Yhtiöön perustettiin myös erillinen Safety-ryhmä, joka käsittelee tulevaisuudessa kaikki poikkeama- ja turvallisuushavainnot.

Ympäristö

Luotsausyhtiön tehtävä on edistää luotsattavan alusliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä ehkäistä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Luotsaustoiminnassa tai yhtiön muussa toiminnassa ei vuonna 2018 sattunut ympäristöön vaikuttavaa onnettomuutta.

Luotsaustoiminnan suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät kuljetustehtävässä kulutetusta polttoaineesta sekä veneiden ja kiinteistöjen lämmityksestä. Yhtiö tarkkailee ja raportoi luotsausta kohti kuluvan polttoaineen ja hiilidioksidipäästön määrää. Vuonna 2018 kulutus luotsausta kohden laski 0,8 % vuoteen 2017 verrattuna. Ympäristön kuormitusta vähennetään alusten uusimisella ja kunnossapidolla. Kaikissa aluksissa käytetään vähärikkistä polttoainetta pakokaasupäästöjen minimoimiseksi.

Finnpilotissa toteutettiin ympäristönäkökohtien ja energiatehokkuuden kartoitus ja arviointi, joka on osa vuonna 2019 sertifioitavan ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmän (ISO 14001) rakentamista. Yhtiö jatkoi vuoden aikana investointeja energiatehokkuuteen uusimalla edelleen luotsiasemien ja satama-alueidensa valaisimia ja valaistuksenohjaustekniikkaa.

Vuoden 2019 näkymät

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen syksyllä julkaistuissa ennusteissa tavaraviennin ja -tuonnin määrän arvioitiin vuonna 2019 kasvavan noin 3 %. Merikuljetusten kannalta keskeisten toimialojen, metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus, viennin määrän ennustettiin kasvavan noin 2,5 %. Tonnimääräisten tilastojen mukaan Finnpilot arvioi meriliikenteen tavarakuljetusten määrän kasvavan 2,9 %. Talouden suhdanne-ennusteita on alkuvuoden aikana korjattu hieman alaspäin.

Vuodelle 2019 luotsausmaksuun ja luotsauspalvelun hinnoittelurakenteeseen ei tehty muutoksia. Luotsausmäärien ennustetaan lisääntyvän 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja liikevaihdon nousevan noin 1,5 %. Ennuste luotsausmääristä perustuu alueellisesti satamilta ja varustamoilta sekä teollisuudelta kerättyyn tietoon. Ennustamisen tukena on käytetty toimialakohtaisia ennusteita sekä satamakohtaisia vienti- ja tuontitilastoja.

Liikevaihtoennusteen ja toiminnan kulurakenteen perusteella luotsausyhtiön vuoden 2019 liiketuloksen ennustetaan olevan hieman alhaisempi kuin päättyneenä vuonna. Liiketuloksen laskuun vaikuttavat henkilöstökulujen, polttoainekustannusten ja turvallisuuteen liittyvien hankintojen lisäys sekä ohjelmistokulujen ja asiantuntijapalveluiden kustannusten kasvu. Kustannusten lisäyksestä johtuen myös Saimaan luotsauksen hintatuen määrän ennustetaan nousevan hieman.

Hallinto

Yhtiön hallinnointiperiaatteet määritellään hallinnointiohjeessa. Ohjeessa on otettu huomioon yleinen corporate governance –normisto, Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisema hallinnointikoodi, Keskuskauppakamarin julkaisema suositus listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämisestä sekä valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen ohjeistus.

Finnpilot Pilotage Oy:n varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja neljä jäsentä maaliskuussa 2018 pidetyssä kokouksessa. Hallitukseen puheenjohtajaksi valittiin kauppatieteen maisteri Seija Turunen ja jäseniksi henkilöstöjohtaja Johanna Karppi, liiketoimintajohtaja Tuula-Riitta Markkanen, alivaltiosihteeri Petri Peltonen ja finanssineuvos Kimmo Viertola. Finanssineuvos Kimmo Viertola nimitettiin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäälliköksi lokakuussa 2018 ja hänen tilalleen yhtiön hallitukseen valittiin marraskuussa johtava asiantuntija Markus Katara.

Varsinaisten yhtiökokousten päättämät palkkiot hallitukselle vuonna 2018 olivat: hallituksen puheenjohtaja 1 500 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtaja 900 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsen 800 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksettiin kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 400 euroa kokoukselta. Hallitus kokoontui vuoden 2018 aikana kahdeksan kertaa ja lisäksi pidettiin neljä sähköpostikokousta. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 95,0.

Yhtiössä sovelletaan lakia henkilöstön edustuksesta yhtiön hallinnossa. Lakiin perustuva henkilöstön edustus on yhtiön hallituksessa. Henkilöstö nimesi edustajakseen luotsi Jouni Rädyn ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen luotsikutterinhoitaja Aki Saartian. Finnpilot Pilotage Oy:n toimitusjohtajana toimii merikapteeni, DI Kari Kosonen.

Finnpilot Pilotage Oy:n hallitus on nimittänyt kaksi valmistelevaa valiokuntaa. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Seija Turunen puheenjohtajana sekä Tuula-Riitta Markkanen ja Petri Peltonen jäseninä. Henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Johanna Karppi puheenjohtajana sekä Markus Katara ja Seija Turunen jäseninä.

Yhtiön tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Nina Öfversten.

Seuraavaksi: Tuloslaskelma